Viidennellä luennolla mietittiin pienryhmissä mm. tätä kysymystä? Kävimme läpi erilaisia pedagogisia malleja ja toteutustapoja, kuten vaikkapa käänteinen luokkahuone (flipped classroom) tai täysin etänä verkossa tapahtuva oppiminen, josta tämän blogin muutamilla Akoilla on jo ihan omakohtaista kokemustakin, kun tuolla maailman äärissä (kuitenkin omalla kotisohvalla) opiskelevat:-)

Luennon mielenkiintoisena katsauksena käsiteltiin myös 2000-luvun suuntausta, konnektivismia, jossa oppiminen nähdään prosessina mikä tapahtuu erilaisissa muuttuvissa oppimisympäristöissä. Konnektivismi edustaa oppimiskäsitystä, joka näkee ihmisen toiminnan ja työskentelyn muovatuvan ja muuttuvan uusien välineiden ja esim. digitaalisuuden myötä. Oppiminen tapahtuu tehokkaimmin osana sosiaalista verkostoa, eikä ole enää pelkästään yksilön mielen sisäistä toimintaa (Korhonen).

Ajatuksia hyvästä oppimisesta tulvi "Flinga"-seinälle runsaasti, kun pienryhmät asiaa pohtivat. Yhtenäisinä näkemyksinä korostuivat esim. monipuoliset, yksilön ja yhteisön huomioivat opetusmenetelmät, vuorovaikutteisuus, lapsen mielenkiinnosta lähtevä pedagogiikka sekä elämyksellinen oppimisympäristö. Vaka-akkojen merkki seinällä sisälsi tämän näköisen ajatuksen:

 

flinga%20kuva.jpg

Ylpeinä totesimme, että varhaiskasvatuksessa toteutetaan juurikin sitä hyvän oppimisen mallia, jossa oppiminen tapahtuu monipuolisissa ympäristöissä, kuten lähimetsässä tai vaikkapa retkellä kauppaan. Lapsi saa olla osallisena toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa aktiivisena oppijana. Leikki on tärkeässä roolissa kaikessa toiminnassa ja leikissä yhdistyvät keskeiset oppimista edistävät elementit: innostus, yhdessä tekeminen ja omien taitojen haastaminen. 

Tältä pohjalta on hyvä pohtia kuinka mahdollistamme lapsen hyvän oppimisen myös yhä muuttuvammassa ja digitalisoituvammassa oppimisympäristössä, pysyen itse kasvattajina kehityksen mukana, uutta ja ihmeellistä jatkuvasti omaksuen.

Sunnuntaiterkuin, Päivi (Vaka-akkojen neljäs jäsen)